San Gregorio Magno al Celio, Piazza di San Gregorio, Celio
San Gergorio al Celio, Piazza San Gregorio
Luostari on camaldolese munkkiluostari/Ordo Camaldulensium ja luostarissa on nykyään kuusi munkkia. San Gregorio al Celio on katolinen ermiittiluostarijärjestön kirkko. Järejstön perusti ravennalainen benediktiinimunkki San Romualdo vuosien 1024 ja 1025 välillä. Romualdin perustama eremitaasi sijaitsee Camaldolissa Italiassa Arezzon maakunnassa Toscanassa. Romualdo reformoi ermeiittien tavan asua yksin kinobioottiseksi tavaksi asua yhdessä.
Kirkko on avoinna joka päivä:
9.00-13.00 ja 15.30-18.00
messu arkipäivisin kello 7.00 ja 19.00.
Tämä hieman erilainen kirkkorakennus sijaitsee Celion kukkulalla, noin 300 metriä Colosseumilta etelään päin. Nuo portaat ovat todellisuudessa paljon korkeammat ja jyrkemmät mitä ne kuvissa näyttää. Oikealla näkyy luostari. Kirkon vasemmalla puolella sijaitsee kolme oratoriota sekä uudempi luostarirakennus.
San Gregorio Mgano al Celio,
tai Santi Andrea e Gregorio al Monte Celio
Tykkään kovasti tästä kirkkorakennuksesta. Kirkon sijaintikin Celion puistolaueella on erittäin kiehtova. Kirkko on pyhitetty roomalaiselle Gregorius Suurelle.
Pyhä Gregorius I/Gregorius Suuri (noin 540 – 12. maaliskuuta 604) oli kirkonopettaja ja toimi paavina 3. syyskuuta 590 – 12. maaliskuuta 604. Paavina Gregorius oli Rooman kirkon aseman merkittävä rakentaja.
Pyhä Teresa
Martti Luther ja muut protestanttiset reformaattorit väittivät kirkon rappion ja pimeän keskiajan alkaneen Gregoriuksesta. Tämä korosti askeesia ja itsensä kuolettamista, kehitti kiirastulioppia ja edisti pyhimysten kunnioitusta.
Gregorius oli lähtöisin rikkaasta, ylhäisestä ja hurskaasta roomalaisesta suvusta, vaikka suvulla ei nähtävästi ollut yhteyksiä Rooman perinteisiin patriisiperheisiin. Hänen isänsä oli Gordianus-niminen mies ja äitinsä Silvia, jonka puoleinen suku oli myös arvostettu. Gregoriuksen äiti Silvia on myöhemmin julistettu pyhimykseksi. Gregoriuksen äidin lisäksi myös hänen isänsä kaksi siskoa, Trasilla ja Emiliana, on myöhemmin kanonisoitu pyhimyksiksi.
Gregorius oli lähtöisin rikkaasta, ylhäisestä ja hurskaasta roomalaisesta suvusta, vaikka suvulla ei nähtävästi ollut yhteyksiä Rooman perinteisiin patriisiperheisiin. Hänen isänsä oli Gordianus-niminen mies ja äitinsä Silvia, jonka puoleinen suku oli myös arvostettu. Gregoriuksen äiti Silvia on myöhemmin julistettu pyhimykseksi. Gregoriuksen äidin lisäksi myös hänen isänsä kaksi siskoa, Trasilla ja Emiliana, on myöhemmin kanonisoitu pyhimyksiksi.
Kun hänen isänsä kuoli, Gregorius muutti sukupalatsinsa luostariksi ja lsuotri seisoo vieläkin krikon takana. Siellä hän alkoi noudattaa askeettista benediktiiniläistä elämäntapaa ja vaaransi terveytensä ylenmääräisellä paastoamisella. Gregoriuksesta olisi paljon kerrottavaa, mutta siitä joskus toisten lisää.
Kirkko on perustettu vuonna 575. Kirkon perusti itse Gregorius Suuri jonka rikkaat vanhemmat olivat asuneet rakennuksessa, johon Gregorius antoi rakennuttaa kirkon. Gregorius käski rakennuttaa kirkon jo viistoista vuotta ennen kuin hänestä tuli paavi. Gregorius kylläkin hangoitteli vastan paavin virkaa mutta suostui lopulta.
Gregorius I/ Gregorius Suuri, syntyi ja kuoli Roomassa 540-604
Paavi hänestä tuli viisikymmenvuotiaana ja paavina hän toimi neljätoista vuotta. Hän syntyi arvovaltaiseen roomalaiseen aatelissukuun joilla oli suuret maatilat Celion kukullalla.
Se oli juuri Gregorius joka teki selväksi kansalaisille että paavi oli Jumalan sijainen maanpäällä. Aivan kuten pyhä Augustinuskin oli esittänyt. Gregorius panosti myös kovasti lähetystys-ja käännytystyöhön. Ennen paaviksi ryhtymistä hän toimi politiikassa Rooman kaupungin prefektinä. Virka käsitti käytännössä kuninkaan sijaisuutta.
Gregorius suuri oli ennsimmäinen keskiajan paaveista. Keskiaika Roomassa katsotaan olleen noin vuosien 600-1400 välisellä ajalla. Keskiaika päättyyi suureen skismaan ja katollisen kirkon hajaantumiseen. Siihen aikaan oli kaksi paavia, yksi Roomassa ja toinen Avignonissa Ranskaasa.
Se oli juuri Gregorius joka teki selväksi kansalaisille että paavi oli Jumalan sijainen maanpäällä. Aivan kuten pyhä Augustinuskin oli esittänyt. Gregorius panosti myös kovasti lähetystys-ja käännytystyöhön. Ennen paaviksi ryhtymistä hän toimi politiikassa Rooman kaupungin prefektinä. Virka käsitti käytännössä kuninkaan sijaisuutta.
Gregorius suuri oli ennsimmäinen keskiajan paaveista. Keskiaika Roomassa katsotaan olleen noin vuosien 600-1400 välisellä ajalla. Keskiaika päättyyi suureen skismaan ja katollisen kirkon hajaantumiseen. Siihen aikaan oli kaksi paavia, yksi Roomassa ja toinen Avignonissa Ranskaasa.
Keskiajalla kokosi katollinen kirkko suuren vallan ja perusti oman valtion, Kikrkovaltion, vuonna 754. Kirkkovaltio hajosi vasta vuonna 1870, kun Italian valtio yhdistyi. Sitä ennen Italian niemimaa oli koostunut pienistä kuningas- ja k´herttuaskunnista, jotka taistelivat jatkuvasti vallasta ja maa-alueista. Kirkkovaltioon tai papala states kuten kirkkovaltion alueita kutsutaan, kuului suuret alueet Italian niemimaalla.
Gregorius Suuri ja kyyhkynen joka symbolisoi Pyhää Henkeä, joka kommunisoi Gregoriuksen kanssa.
Gregorius Suuri ja kyyhkynen joka symbolisoi Pyhää Henkeä, joka kommunisoi Gregoriuksen kanssa.
Pylväshallissa, jonka läpi on kuljettava, kun haluaa mennä kirkkosaliin, sijaitsee usieta muistolaattoja.
Pyhän Gregoriuksen tuoli
Cappella di San Gregorio
Portti mikä johta kolmeen oratorioon
Oratoriot Sant'Andrea, Santa Barbara ja Santa Silvia
Oratorio Sant'Adreas
Oratorio Sant'Andreas
Oratorio di Santa Barbara
Oratorio di Santa Silvia
Pyhä Silvia oli Pyhän Gregoriuksen äiti. Silvia kuului roomalaiseen perusaatelisiin, Octavian sukuun. Hän meni naimisiin Anicin sukuun kuuluvan herran kanssa. Hekin kuuluivat roomalaisiin perusaatelisiin. Gens Anicin sukuun kuului myös pyhä Benediktus.
Gregoriuksen vanhemmat asuivat tässä Celion kukkulalla Anicin suvun huvilassa. Kun Silvia jäi leskeksi niin hän muutti Aventinon kukkulalle Villa Nova'aan. Hän toimi Benediktuksen sääntöjen mukaan lopun elämäänsä rukoillen ja auttaen sairaita ja köyhiä.
Gregorius teki vanhempiensa kodista luostarin ja rakennutti San 'Andrean Oratorion. Gregorius eli erakkoelämää. Silvia oli huolestunut poikansa terveydestä ja toi pojalleen joka pävä annoksen ruokaa. Gregorius hautasi äitinsä vuonna 592 Sant'Andreaksen Oratorioon, johon myös haudattiin Gregoriuksen siskot Tarsillia ja Emiliana. Vasta vuonna 1603 rakennettiin oma Oratorio Silvialle, Sant'Andraksen Oratorion viereen ja silloinen paavi Clemens VIII lisäsi Silvian nimen roomalaisten marttyyrien listalle. Pyhä Silvia sai marraskuun kolmannen päivän muistopäiväkseen.
Kirkon ja oratorioiden alapuolella sijaitsee luostarin puutarha Via Salita del San Gregorio 3. Puutarhan alapuoella on järjestetty ihana levähdyspaikka Parco di San Gregorio al Celio.
Tämä on aivan ihana alue. Vain pari minuuttia Colosseumilta. Raitiovaunut 3 ja 8 kulkevat puistoaluen kautta. Siinä on jopa ollut kaksi psyäkkiä melko lähekkäin, ennen kuin kuin saavutaan Piazza del Colosseon torille. Toinen pysäkki on kyllä ollut aivan turhaa.
Biblioteca Agapito, paavi Agapiton kirjaston portti
Kirjasto sijaitsee lähellä San Gregorion kirkkoa, Oratoriao Sant'Andrean takana. Agapito toimi paavina 500-luvulla.
Clivus Scauri on antiikin aikainen katu, mikä lähte San Gerogion kirkon kupeesta kohti Piazza della Navicellaa. Kaariholvissa on sisäänkäynti museoon Case romane del Celio.
Clivus Scauroan pikin pääsee tosienekin kirkkoon, Santi Giovanni e Paolo al Celio. Sen viressä sijaistee aivan valtavan suuri passionsitien munkkiluostari. Täältä löytyy postaus kirkosta.
Ja jos lähtee kävelemään ihanaa Via San Paulo delle Crocenn ihastuittava kujaa pitkin etenpin, niin kannattaa kövellä Piazza della Navicellalle saakka. Siellä on lisää nähtävää lähettyvillä, kuten unkarilaisten kotikitkko Santo Stefano Rotondo ja San Tomaso in Formikseen pieni kirkko. Siitä on suora matka sitten kävellä rauhallsita Via Santo Stefano Rotondon kujaa pitkin San Giovanni Laternaon basilikaan mikä on kaikien kristittyjen kirkkojen äitikirkko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti